tiistai 19. tammikuuta 2010

Tiistai on luomua täynnä


Joka toinen tiistai saan suoraan työpaikalleni maukkaita koti- ja ulkomaisia luomutuotteita. Työpaikallani toimii ruokapiiri, joka tilaa tuotteensa Svarfvarsin luomutilalta.

Svarfvarsin luomutila sijaitsee Raaseporissa ja nykyään siellä viljellään muun muassa tomaatteja ja yrttejä. Tilan nykyinen päärakennus on 150 vuotta vanha ja historiasta kerrotaan tilan nettisivuilla seuraavaa:

Tilan historiaan ovat aina kuuluneet hevoset. Vanhimmat hevosenkenkälöydöt kertovat kuninkaallisten hevosten läsnäolosta. Nykyisen päärakennuksen lähellä sijaitsi aikoinaan kievari, missä matkustajat pystyivät vaihtamaan hevosta.
Työhevoset ovat vaihtuneet harrastehevosiin, joita nytkin on tallin asukkaina. Kesäisin rantametsiköissä kulkee suomenkarjalehmiä laitumella. Näin pidetään yllä vanhat perinnemaisemat.


Svarfvarsin tilan tienoille suunnitellaan parhaillaan ekokylää, jonka tontit tulevat myyntiin tänä vuonna.

Työpaikallemme tuotteet tilataan Hyvän Elämän Ruokakaupasta, josta löytyy Svarfvarsin ja lähialueen luomutuottajien tuotteita ja ulkomaisia luomuherkkuja. Kun ruokapiirin tilaus on yhteensä yli 50 euroa, ei kenellekään tule toimituskuluja. Siis jos ruokapiiriin kuuluu vaikka kymmenen jäsentä, niin riittää että kaikki tilaavat viidellä eurolla. Kätevää!

Tällä kertaa tuli kaksi kiloa perunaa, maa-artisokkaa, avocadoja, appelsiineja ja hapankaalia. Maa-artisokasta teen yleensä risottoa, mutta nyt voisi kokeilla vaikka Kasviskeittiössä-blogin maa-artisokkamuhennosta.

Itselläni on ainakin ruokapiiristä vain positiivisia kokemuksia, joten suosittelen lämpimästi sellaisen perustamista lähellä asuvien kavereiden kanssa tai vaikka työpaikalle, jos duunista löytyy yhtään samanhenkistä porukkaa.

Totuus kukista















Ensi viikolla starttaavalla DocPoint -dokumenttielokuvafestivaalilla on tarjolla monta mielenkiintoista pätkää ja itse ainakin taistelen valinnan vaikeuden kanssa. Yksi must see on ainakin A Blooming Business.

Hollantilaisen dokumentaristin Ton van Zantvoortin dokkari kertoo kukkabisneksen karun puolen. Kukkateollisuus vie paljon vettä ja viljelyssä käytetyt kemikaalit saastuttavat järviä.

van Zantvoort antaa dokkarissaan risuja myös Reilun kaupan sertifikaatille. Dokkarin tiloilla väitetään sertifioimattomien tilojen myyvän kukkiaan Reilun kaupan merkillä varustettuina.

A Blooming Businessista järjestetään kaksi näytöstä ja DocPointin ennakkomyynti alkoi eilen.

Pätkän trailerin voi käydä tsekkaamassa YouTubesta täältä.

maanantai 18. tammikuuta 2010

Tervetuloa blogiin!



Aivan ensiksi todettakoon, että Jotain ekoa ei ole ekohääblogi. Ehdin jo kiintyä nimeen, ennen kuin huomasin siitä mahdollisesti tulevan muitakin mielleyhtymiä, joten tällä nimellä mennään.

Jotain ekoa on blogi elämän pienistä ja ehkä suuristakin ekovalinnoista. Minä olen 24-vuotias nainen Helsingistä. Blogin aloittaminen on jo pitkään ollut mielessä ja nyt se on helppo aloittaa vihdoin alkaneen uuden vuoden kunniaksi.

Ensimmäiseksi bloggaan juuri lukemastani oivasta kirjasta. Toimittaja Michael Pollanin viime vuonna ilmestynyt ruokamanifesti Oikean ruoan puolesta (Atena, 2009) mätkii elintarviketeollisuutta tavalla, joka todella pistää ajattelemaan ruokailutottumuksiaan uusiksi.

Pollanin mukaan länsimaisella ruokavaliolla elävät jenkit ovat nykyään yhtäaikaa ylipainoisempia kuin koskaan ennen ja silti aliravittuja. Pollan kehottaa ruokakaupassa kuvittelemaan, että shoppailet isoisoäitisi kanssa ja neuvoo: Älä syö mitä isoisoäitisi ei tunnistaisi ruoaksi.

Itse olen hiljattain jättänyt lihan pois ruokavaliostani. Olen siis pesco-ovo-lacto-vegetaristi. Olen yläasteen köksäntuntien jälkeen laittanut itse ruokaa lihasta vain kerran, joten kyse oli lähinnä siitä, että sain sanotuksi vanhemmilleni, että lakkaavat tarjoamasta minulle lihaa sunnuntaipäivällisillä. Suosin luomua aina kun sitä on tarjolla, eikä se maksa naurettavan paljon.

Käytän eineksiä todella vähän, mutta Pollanin kirjan luettuani taidan pyristellä siitäkin vähästä eroon. Pollanilla on myös hyvä pointti siitä, miten ihmiset syövät nykyään enemmän siemeniä ja kuituja, eivät lehtiä. Itsekin olen usein korvannut tuoreen salaatin siemenseoksella. Vaikka siemenissä on monia hyödyllisiä aineita, niistä puuttuvat kuitenkin kasvin lehtien vitamiinit.

Eniten Pollanin vinkeistä miellytti yksi yksinkertaisimmista: Syö aterioita. Kunnolliset ateriat ruokapöydän ääressä hyvässä seurassa ovat jotain, mitä kenelläkään ei voi olla liikaa. Palaan Pollanin oppeihin varmaan vielä uudestaankin ja kirja kannattaa ehdottomasti lukea, jos aihe yhtään kiinnostaa.